Perustietoa valtioneuvostosta

 

Valtioneuvoston nimittäminen ja järjestäytyminen

 

Yleistä

 

Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin ehdotuksen mukaisesti.

 

Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.

 

Valtioneuvoston jäsenet nimitetään tehtäviinsä tasavallan presidentin avoimella kirjeellä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitavaksi tunnettuja Suomen kansalaisia.

 

Presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Jos koko valtioneuvosto tai sen jäsen ei nauti eduskunnan luottamusta, presidentti myöntää eron ilman pyyntöä. Pääministerin aloitteesta presidentti voi myöntää ministerille eron myös muusta syystä.

 

Tasavallan presidentin avoin kirje

 

Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston nimittämisestä valtioneuvostossa tasavallan presidentin esittelyssä. Läsnä ovat eroavan hallituksen jäsenet.

 

Tasavallan presidentin avoimessa kirjeessä mainitaan kenet nimitetään pääministeriksi sekä jokaisen muun valtioneuvoston jäsenen osalta, miksi ministeriksi (esim. valtiovarainministeriksi) tai minkä ministeriön asioita käsittelemään hänet määrätään (esim. kulttuuriministeriksi käsittelemään opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita).

 

Sijaisuudet

 

Valtioneuvosto määrää pääministerin sijaiseksi sekä muun ministerin sijaiseksi toisen valtioneuvoston jäsenen sen varalta, ettei pääministeri tai muu ministeri voi tilapäisen esteen takia hoitaa tehtäviään. Jos pääministerin sijaiseksi määrätty valtioneuvoston jäsenkin on estynyt, pääministerin tehtäviä hoitaa virkavuosiltaan vanhin ministeri. Muille ministereille määrätään yleensä neljästä viiteen sijaista.

 

Vala tai vakuutus

 

Ministerin tulee ennen tehtävänsä vastaanottamista vannoa virka- ja tuomarinvala tai antaa vastaava vakuutus, mikäli hän ei ole sitä aikaisemmin tehnyt.

 

Vala vannotaan tai vakuutus annetaan ensimmäisessä valtioneuvoston yleisistunnossa hallituksen nimittämisen jälkeen (ns. valtioneuvoston järjestäytymisistunto).

 

Ministerien välinen työnjako

 

Valtioneuvoston järjestäytymisistunnossa päätetään myös työnjaosta samassa ministeriössä toimivien ministerien kesken. Samaan ministeriöön nimitetyt ministerit katsotaan rinnasteisiksi eikä alisteisiksi.

 

Hallituksen ohjelma

 

Hallitusohjelma on hallitukseen osallistuvien puolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa on sovittu hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. Uuden hallituksen on viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle. Pääministeri valvoo hallitusohjelman toimeenpanoa.

 

Ministereiden sidonnaisuuksien ilmoittaminen

 

Perustuslaissa kielletään ministeriä hoitamasta julkista virkaa tai sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä. Ministerit velvoitetaan ilmoittamaan elinkeinotoimintansa, omistukset yrityksissä, muut merkittävät tulolähteet ja velat sekä sellaiset tehtävät ja sidonnaisuudet, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

 

Sidonnaisuudet ministereiksi nimitetyiltä kokoaa välittömästi nimittämisen jälkeen valtioneuvoston kanslia. Tiedot lähetetään viipymättä eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmällä.

 

Ministerin palkkio

 

Ministeri saa tehtävästään palkkiota, joka vastaa suuruudeltaan eduskunnan varapuhemiehelle maksettavaa palkkiota (8.500 €/kk helmikuussa 2007). Pääministerille maksettava palkkio vastaa eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota (10.200 €/kk helmikuussa 2007). Palkkio on ministerille veronalaista tuloa. Kansanedustajalta, joka on kutsuttu valtioneuvoston jäseneksi, eduskunta pidättää puolet kansanedustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta. Valtioneuvoston jäsenellä on kalenterivuosittain oikeus vuosilomaan rinnastettavaan 30 päivän vapaaseen.

 

Valtioneuvoston valiokunnat

 

Valtioneuvoston järjestäytymistoimiin kuuluu myös ministerivaliokuntien asettaminen.

 

Valtioneuvostolla on neljä lakisääteistä valiokuntaa, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, EU-ministerivaliokunta, raha-asiainvaliokunta ja talouspoliittinen ministerivaliokunta.

 

Istumajärjestys

 

Valtioneuvoston kansliassa laaditaan ministereille virkaikää noudattava istumajärjestys valtioneuvoston yleisistuntoa ja presidentin esittelyä varten.

 

Ministerien virkaikä määräytyy siten, että ensimmäisinä ovat pääministeri ja valtioneuvoston määräämä pääministerin sijainen ja seuraavina ne, jotka ovat aiemmin olleet valtioneuvoston jäseninä ministerinäolopäiviensä mukaisessa järjestyksessä. Muiden virkaikään vaikuttaa kansanedustajana oloaika sekä se, missä tehtävissä he ovat eduskunnassa tai puolueessaan toimineet.

 

Valtioneuvosto noudattaa äänestäessään ns. kollegiaalista äänestysmenettelyä, eli kukin jäsen "nuorimmasta vanhimpaan" ilmoittaa mielipiteensä vuorollaan virkaikäjärjestyksessä, joten virkaikää noudattava istumajärjestys helpottaa äänestysmenettelyä. Pääministerin sijaisuus noudattaa päinvastaista virkaikäjärjestystä eli "vanhimmasta nuorempaan".

 

Valtioneuvoston toiminta

 

Valtioneuvoston kokoonpano ja tehtävät

 

Valtioneuvostolla tarkoitetaan toisaalta pääministerin ja ministereiden muodostamaa yleistä hallintovaltaa käyttävää toimielintä, ja toisaalta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä.

 

Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa ja on lakisääteisten ministerivaliokuntien puheenjohtaja.

 

Valtioneuvostossa on nykyisin 12 ministeriötä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.

 

Ministeriöt ovat

- valtioneuvoston kanslia (VNK)

- ulkoasiainministeriö (UM)

- oikeusministeriö (OM)

- sisäasiainministeriö (SM)

- puolustusministeriö (PLM)

- valtiovarainministeriö (VM)

- opetusministeriö (OPM)

- maa- ja metsätalousministeriö (MMM)

- liikenne- ja viestintäministeriö (LVM)

- työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)

- sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja

- ympäristöministeriö (YM).

 

Ministeriön korkeimpana virkamiehenä toimii kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö johtaa ja valvoo ministeriön toimintaa. Virkanimikkeenä ulkoasiainministeriössä ja valtiovarainministeriössä on valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Valtioneuvoston kansliaan voidaan nimittää pääministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna johtaa asioiden valmistelua, edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista sekä huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa. Myös muuta ministeriä avustamaan voidaan nimittää ministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Ministeri voi määrätä valtiosihteerin toimimaan hänen sijaisenaan asioiden valmisteluun liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi ministereillä on poliittisia erityisavustajia.

 

Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (VNOS) ja asianomaisesta ministeriöstä annetussa asetuksessa. Toimiala ilmenee yleensä jo ministeriön nimestä: ulkoasiainministeriö käsittelee Suomen suhteita ulkovaltoihin, oikeusministeriön asiat koskevat oikeuslaitosta, lainsäädäntöä ja vankeinhoitoa, puolustusministeriölle kuuluvat valtakunnan puolustusta ja puolustusvoimia koskevat asiat. Minkään ministeriön toimialaan kuulumattomat asiat käsitellään valtioneuvoston kansliassa.

 

Valtioneuvoston jäsenen tehtävät jakaantuvat toisaalta toimintaan siinä ministeriössä, jonka päälliköksi tai jonka toimialaan kuuluvia tehtäviä hoitamaan hänet on määrätty, ja toisaalta toimintaan valtioneuvostossa. Jälkimmäiseen kuuluu työskentely valtioneuvoston valiokunnissa, yleisistunnossa sekä tasavallan presidentille valtioneuvostossa tapahtuvassa esittelyssä.

 

Kaikki valtioneuvostossa päätettävät asiat valmistellaan asianomaisissa ministeriöissä, joissa myös ratkaistaan merkittävä osa valtioneuvostolle kuuluvista hallintoasioista.

 

Työskentely valtioneuvostossa

 

Valtioneuvoston jäsenen viikoittain toistuvaan työskentelyyn kuuluu ministeriön sisäisen työskentelyn ohella seuraavat säännöllisesti pidettävät kokoukset:

 

- valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta

- valtioneuvoston yleisistunto

- esittely tasavallan presidentille

- iltakoulu

- ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta

- EU-ministerivaliokunta ja

- talouspoliittinen ministerivaliokunta.

 

Lisäksi voidaan pitää valtioneuvoston yleisistunnon ja raha-asiainvaliokunnan ylimääräisiä istuntoja, joiden ajan määrää pääministeri.

 

Yksittäisiä asioita tai asiaryhmiä valmistelemaan asetetut ylimääräiset ministerivaliokunnat ja ministeriryhmät ovat myös osa valtioneuvostossa tapahtuvasta valmistelusta.

 

Valtioneuvoston yleisistunto

 

Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13.00 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.

 

Pääministerin ja ministereiden lisäksi valtioneuvoston yleisistuntoon osallistuu oikeuskansleri tai hänen sijastaan apulaisoikeuskansleri tai tämän sijainen. Käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita on myös Helsingin yliopiston kanslerilla oikeus osallistua istuntoon.

 

Yleisistunnon päätösvaltaisuuden edellytyksenä on vähintään viiden valtioneuvoston jäsenen osallistuminen istuntoon.

 

Pääministeri määrää myös valtioneuvoston yleisistuntojen esittelyjärjestyksen. Valtioneuvoston esittelijät esittelevät asiat. Esittelijän saapuvilla oloa ei kuitenkaan vaadita asiassa, joka ratkaistaan keskustelutta esittelijän kirjallisen esityksen mukaisesti.

 

Esittelijä kutsutaan yleisistuntoon vain silloin, kun häneltä halutaan lisätietoa, esitykseen halutaan muutoksia, tai siitä halutaan yleensäkin keskustella.

 

Valtioneuvoston yleisistunnossa pitää pöytäkirjaa valtioneuvoston kansliasta valtioneuvoston istuntoyksikön esittelysihteeri.

 

Yleisistunnossa käsiteltävät asiat

 

Valtioneuvoston yleisistunto tekee ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille tämän päätösvaltaan kuuluvissa asioissa, lisäksi yleisistunnolla on asetuksenantovaltaa sekä päätösvaltaa hallitus- ja hallintoasioissa.

 

Valtioneuvoston ratkaisuvallan jakaantumisesta hallitus- ja hallintoasioissa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden kesken säädetään yleisesti perustuslaissa ja valtioneuvostolaissa. Tarkemmin ratkaisuvallan jaosta on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä. Vuosittain valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään noin 2 000 asiaa.

 

Asian käsittely yleisistunnossa

 

Asian käsittely yleisistunnossa perustuu jaettuun esittelylistaan, joka sisältää esittelijän päätösehdotuksen.

 

Asiat, joihin esittelijää ei ole kutsuttu paikalle, käsitellään päätöslistamenettelyssä. Päätöslistalla olevat asiat hyväksytään pääsääntöisesti sellaisenaan. Ministerillä on kuitenkin oikeus poistaa asia käsittelystä tai pyytää asiakirjat taikka valtioneuvostolla on oikeus panna asia pöydälle.

 

Esittelymenettelyssä esittelijä on paikalla esittelemässä asiaa. Esittely tapahtuu siinä järjestyksessä miten ministeriöt ovat lueteltu valtioneuvostolaissa (ns. ministeriöjärjestys).

 

Jos valtioneuvoston jäsen haluaa perehtyä käsiteltävään asiaan ennen sen ratkaisemista perusteellisemmin hän voi istunnossa pyytää asiakirjat itselleen. Ministeri voi myös poistaa asian ja valtioneuvosto voi päättää asian pöydällepanosta lisäinformaation hankkimiseksi tai muun vastaavan syyn vuoksi.

 

Äänestysmenettely

 

Istunnossa on jokaisella valtioneuvoston jäsenellä oikeus esittää asiassa oma ratkaisuehdotuksensa. Jos asian käsittelyn aikana on tullut esille useampia ehdotuksia on niistääänestettävä. Ministerien ehdotuksia ei tarvitse kannattaa, jotta ne otettaisiin äänestykseen. Esittelijän ehdotusta, johon ei yksikään ministeri ole yhtynyt, ei oteta äänestykseen.

 

Valtioneuvostossa noudatetaan ns. kollegiaalista äänestysmenettelyä. Menettelylle on ominaista, että siinä kaikki äänestyksen kohteena olevat ehdotukset ratkaistaan yhdessääänestyksessä. Äänestettäessä lausuu ensimmäisenä mielipiteensä virkaiältään nuorin valtioneuvoston jäsen ja sen jälkeen muut valtioneuvoston jäsenet virkaikäjärjestyksessä. Viimeiseksi esittää käsityksensä puheenjohtaja. Eniten ääniä saanut ehdotus julistetaan päätökseksi. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

 

Jos ministeri haluaa ilmaista poikkeavan käsityksensä asioista, mutta ei välttämättä halua esittää vastaehdotusta tai eriävää mielipidettä, on hänellä oikeus sanella lausuma valtioneuvoston pöytäkirjaan.

 

Vastuu

 

Valtioneuvoston yleisistunnon päätöksistä ovat kaikki istuntoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet yhdessä esittelijän kanssa vastuussa. Vastuusta voi kuitenkin vapautua esittämällä eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

Ministerin vastuu ilmenee sekä poliittisena vastuuna että oikeudellisena vastuuna. Poliittinen vastuu ja valvonta toteutuvat eduskunnan ja hallituksen välisessä kanssakäymisessä mm. kansanedustajien esittämien kysymysten ja välikysymysten avulla sekä hallituksen esittämien tiedonantojen ja selontekojen kautta. Oikeudellisen vastuun perusteella ministerin virkatointen lainmukaisuus voidaan saattaa valtakunnanoikeudessa tutkittavaksi.

 

Esittely Tasavallan Presidentille

 

Presidentin esittely tapahtuu yleensä perjantaisin klo 11.00. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Esittelyjärjestys tasavallan presidentille on sama kuin valtioneuvoston yleisistunnossa. Tasavallan presidentti johtaa puhetta esittelyssä.

 

Valtioneuvostolla on esityksentekovelvollisuus tasavallan presidentille esiteltävässä asiassa. Yleisistunto voi määritellä kantansa tarvittaessa äänestämällä. Esittelevä ministeri on tällöin velvollinen esittelemään asian presidentille valtioneuvoston enemmistön kannan mukaisesti.

 

Istuntoon osallistuvat kaikki ministerit. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että presidentin lisäksi vähintään viisi valtioneuvoston jäsentä on läsnä. Lisäksi istunnossa on läsnä oikeuskansleri tai hänen sijastaan apulaisoikeuskansleri tai tämän sijainen sekä pöytäkirjaa pitävä esittelysihteeri. Koska tasavallan presidentti tekee esittelyssä yksin päätökset, ei asioista äänestetä. Ministeri voi kuitenkin lausua mielipiteensä pöytäkirjaan vapautuakseen vastuusta. Presidentti voi pyytää asiakirjat tarkempaa tutustumista varten.

 

Esiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita voi Helsingin yliopiston kansleri olla istunnossa näiden asioiden käsittelyn ajan. Sama koskee puolustusvoimain komentajaa silloin kun presidentti on siirtänyt sotilaskäskyasian päätettäväkseen valtioneuvostossa. Kunkin ministeriön kansliapäällikkö tai tämän sijainen on läsnä ministeriön asioita käsiteltäessä.

 

Kesäaikana esittelyjä ei pidetä joka viikko ja esittelyt voivat olla myös Naantalin Kultarannassa. Esittely Kultarannassa on sikäli poikkeuksellinen menettelyltään, että siinä on kaikkien ministeriöiden asioissa läsnä virkamies valtioneuvoston kansliasta.

 

Valtioneuvoston valiokunnat

 

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta

 

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoasiainministeri, valtioneuvoston määräämä ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, puolustusministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä. Sisäasiainministeri osallistuu asian käsittelyyn valiokunnassa silloin, kun käsitellään hänen toimialaansa liittyviä kysymyksiä. Asian käsittelyyn valiokunnassa osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.

 

Valiokunta käsittelee valmistelevasti tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat, näihin liittyvät tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat.

 

Valiokunnan sihteeristönä toimii ulkoasiainministeriö.

 

Valiokunnan pöytäkirjat ovat salaisia. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksiin osallistuu myös valtioneuvoston viestintäjohtaja, joka tiedottaa päätöksistä pääministerin ohjeiden mukaan.

 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteinen kokous

 

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta, mukaan lukien unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

 

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ja tasavallan presidentti kokoontuvat yhteiseen kokoukseen aina kun asiat sitä vaativat. Käsittelyä johtaa tasavallan presidentti asioissa, joissa hän antaa Suomen ulkopolitiikkaa koskevat toimintaohjeet. Näissä kokouksissa käsitellään myös Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia asioita, jotka kuuluvat valtioneuvoston toimivaltaan.

 

EU-ministerivaliokunta

 

EU-ministerivaliokunta kokoontuu yleensä perjantaisin klo 8.00. Valiokunnan puheenjohtajana on pääministeri. Jäseninä ovat ulkoasiainministeri, oikeusministeri, ulkomaankauppaministeri, elinkeinoministeri, valtiovarainministeri ja maa- ja metsätalousministeri sekä kolme muuta ministeriä, joista kaksi määrää valtioneuvosto ja kolmantena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto voi määrätä vielä yhden ministerin valiokunnan jäseneksi. Kaikki muutkin ministerit voivat halutessaan osallistua asian käsittelyyn valiokunnassa.

 

Asian ministerivaliokunnalle esittelee se ministeri, jonka toimialalle asia kuuluu.

 

EU-ministerivaliokunta käsittelee valmistelevasti Euroopan unionissa päätettävät asiat, jotka pääministeri tai se ministeri, jonka toimialalle asia kuuluu saattaa käsiteltäväksi valiokunnassa taikka joiden käsittelemistä valiokunnassa muutoin pidetään aiheellisena.

 

Valiokunnan sihteeripalveluista huolehtii valtioneuvoston EU-sihteeristö. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka on välittömästi julkinen siltä osin kuin asia ei mene valtioneuvoston käsittelyyn eikä kyse ole salaisesta asiasta.

 

EU-ministerivaliokunnan kokouksiin osallistuu valtioneuvoston viestintäyksikön tiedotuspäällikkö, joka vastaa tiedottamisesta pääministerin ohjeiden mukaan.

 

Raha-asiainvaliokunta

 

Raha-asiainvaliokunta kokoontuu yleensä keskiviikkoisin klo 13.00 valtioneuvoston istuntosalissa. Valiokunnassa on puheenjohtajana pääministeri ja jäseninä valtiovarainministeri, valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyt muut ministerit, enintään kolme valtioneuvoston määräämää ministeriä sekä ministeri, jonka toimialaan kulloinkin käsiteltävä asia kuuluu.

 

Raha-asiainvaliokunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Yhden läsnä olevan jäsenen tulee olla valtiovarainministeriöstä.

 

Raha-asiainvaliokunnan tehtävänä on ennakollinen finanssivalvonta. Valiokunnassa käsitellään valmistavasti asiat, joilla on huomattava taloudellinen merkitys tai joista muuten vaaditaan raha-asianvaliokunnan lausunto. Käsittelyn pohjana ovat ministeriöissä laaditut asiakohtaiset esittelylistat kuten valtioneuvoston yleisistunnossakin.

 

Valtioneuvoston yleisistunto voi poiketa raha-asiainvaliokunnan lausunnosta. Ministeriö sen sijaan ei saa ratkaisua tehdessään poiketa raha-asiainvaliokunnan lausunnosta, vaan asia on siirrettävä yleisistunnon ratkaistavaksi.

 

Raha-asiainvaliokunnan istunnossa sihteerinä toimii valtiovarainministeriön valtiosihteeri tai hänen sijaisensa, joka myös selostaa asiat.

 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta

 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta kokoontuu yleensä tiistaisin aamupäivällä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä valtiovarainministeri, valtioneuvoston määräämä valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, elinkeinoministeri, työministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä.

 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee kokonaistaloudellista kehitystä ja yleistä talouspolitiikkaa, julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja ja pääministerin määräämiä muita talouspoliittisia toimenpiteitä vaativia asioita.

 

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksissa sihteerinä toimii budjettipäällikkö.

 

Valtioneuvoston viestintäjohtaja osallistuu talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksiin. Ministerivaliokunnasta annettavan mahdollisen tiedotteen sisällöstä ja muista tiedottamiseen liittyvistä asioista sovitaan erikseen pääministerin ja asianomaisen ministerin kanssa.

 

Ylimääräiset ministerivaliokunnat ja ministerityöryhmät

 

Valtioneuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelua varten voidaan valtioneuvoston yleisistunnossa asettaa myös muita ministerivaliokuntia. Valiokuntien jäsenet määrää pääministeri neuvoteltuaan hallitusryhmien kanssa. Valiokuntien tehtävät määrätään asettamisen yhteydessä.

 

Asian valmistelu voidaan uskoa myös ryhmälle ministereitä. Ministerityöryhmästä päätetään yleensä hallituksen neuvottelussa ja se asetetaan jotain asiaa tai asiakokonaisuutta valmistelemaan.

 

Iltakoulu

 

Yleensä tärkeimmät asiat ennen niiden esille tuloa valtioneuvostossa käsitellään hallituksen iltakoulussa. Se sai alkunsa 1930-luvulla, kun silloinen pääministeri A.K. Cajander kutsui hallituksen jäsenet luokseen keskiviikkoisin keskustelemaan torstai päivän yleisistunnon asioista. Iltakoulu on ministereitten epävirallinen kokous, jonka kutsuu koolle pääministeri. Iltakoulu pidetään yleensä keskiviikkoisin klo 17.00.

 

Iltakoulun luonteeseen kuuluu, että siellä ei tehdä muodollisia ratkaisuja. Iltakouluun osallistuvat ministereiden lisäksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat, oikeuskansleri, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri ja valtioneuvoston viestintäjohtaja.

 

Iltakoulun sihteerinä toimii pääministerin poliittinen erityisavustaja. Hänen laatimansa muistiinpanot ja pöytäkirjat eivät ole julkisia asiakirjoja.

 

Hallituksen neuvottelu

 

Hallituksen neuvottelu on ministereitten epävirallinen kokous, jonka kutsuu koolle pääministeri. Neuvotteluun osallistuvat ministereitten lisäksi, oikeuskansleri, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri ja valtioneuvoston viestintäjohtaja.

 

Neuvottelussa asian esittelee ministeri itse. Hallituksen neuvottelussa ei tehdä muodollisia ratkaisuja. Neuvottelun sihteerinä toimii pääministerin poliittinen erityisavustaja. Hänen laatimansa muistiinpanot ja pöytäkirjat eivät ole julkisia asiakirjoja.

 

Pääministerin tehtävät

 

Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri valvoo myös hallitusohjelman toimeenpanoa ja huolehtii Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta valtioneuvostossa. Pääministerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estyneenä virkavuosiltaan vanhin ministeri.

 

Valtioneuvoston toiminnan johtaja

 

Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa ja hänellä on oikeus määrätä yleisistunnon esittelypäivät ja esittelyjärjestys istunnossa. Pääministeri voi myös määrätä ajankohdan, johon mennessä valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävä asia on siellä esiteltävä. Yleisistunto voi tehdä päätöksen ministeriön toimivaltaan kuuluvan asian siirrosta yleistunnossa ratkaistavaksi pääministerin tai asianomaisen ministerin esityksestä. Äänestystilanteessa tasatuloksen sattuessa päätös tehdään pääministerin kannattaman ratkaisun mukaisesti.

 

Pääministeri on kaikkien lakisääteisten ministerivaliokuntien eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan, EU-ministerivaliokunnan, raha-asiainvaliokunnan ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtaja. Hän toimii lisäksi talousneuvoston, tiede- ja teknologianeuvoston sekä arvonimilautakunnan puheenjohtajana. Vanhasen hallitus asetti tietoyhteiskuntaneuvoston, jonka puheenjohtajana toimi pääministeri.

 

Valtioneuvoston kanslian päällikkö

 

Pääministerillä on johdettavanaan valtioneuvoston kanslia, jonka toimintatavoitteena on turvata kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset. Valtioneuvoston kanslia vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa myös Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä.

 

Hallituksen politiikan johtaja

 

Pääministeri on hallituksen politiikan johtaja. Hän sovittaa yhteen eri hallitusryhmien näkemykset hallituksen linjasta. Pääministerin vastuulla on myös eduskunnan ja hallituksen työn yhteensovittaminen.

 

Maaliskuun alusta 2000 voimaan tullut uusi perustuslaki vahvisti pääministerin asemaa. Uuden perustuslain mukaan tasavallan presidentti voi määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit vain pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan. Tasavallan presidentti nimittää muut ministerit pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.

 

Tasavallan presidentin sijainen

 

Pääministeri toimii tasavallan presidentin sijaisena tämän ollessa estyneenä hoitamasta tehtäviään. Vuoden 1991 joulukuussa kuitenkin muutettiin tasavallan presidentin valtioneuvoston pöytäkirjaan sanelemalla lausumalla tulkintakäytäntöä niin, että presidentti ei enää ilman muuta ulkomaanmatkansa aikana ole estynyt hoitamasta tehtäviään.

 

Sijaisuus konkretisoituu ainoastaan niissä tapauksissa, joissa etukäteen on tiedossa, että matkan aikana tarvitaan presidentin päätöksiä, jotka on tehtävä valtioneuvostossa tai jos sellainen tarve ilmenee matkan aikana, eikä presidentti katso voivansa palata maahan.

 

Valtioneuvosto ja eduskunta

 

Eduskunnan tehtävät

 

Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Eduskunnalla on itsenäinen aloiteoikeus, mutta käytännössä valtaosa eduskunnan päätöksistä perustuu hallituksen esityksiin. Kaikki esitykset ja aloitteet käsitellään valiokunnissa ennen päätöstä. Valiokunta valmistelee mietinnön, jonka jälkeen esitys palaa eduskunnan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn. Laki hyväksytään tai hylätään lopullisesti täysistunnon toisessa käsittelyssä.

 

Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Tasavallan presidentin on kuitenkin allekirjoitettava laki. Valtiopäivillä kesken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole sillä välin toimitettu.

 

Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia. Myös valtiontalouden hoidon keskeiset päätökset, kuten valtion talousarviosta ja veroista päättäminen, kuuluvat eduskunnan tehtäviin.

 

Eduskunta käsittelee myös komission esitykset sellaisiksi säädöksiksi ja sopimuksiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan. Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään tällaiset ehdotukset eduskunnalle eduskunnan kannan määrittelyä varten. Eduskunta valvoo myös Suomen Pankin ja kansaneläkelaitoksen toimintaa.

 

Ministerien osallistuminen eduskunnan työhön

 

Kaikilla valtioneuvoston jäsenillä on oikeus olla läsnä eduskunnan täysistunnossa ja ottaa osaa siellä käytävään keskusteluun. Valiokuntien kokouksiin ministeri osallistuu vain kutsuttaessa.

 

Ministerin tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää aktiivista osallistumista eduskuntatyöskentelyyn. Ministerin tulee seurata etenkin oman hallinnonalansa asioiden käsittelyä eduskunnassa ja olla täysistunnossa niitä käsiteltäessä läsnä.

 

Asianomaisen hallituksen jäsenen tulisi käyttää puheenvuoro merkittävimpien hallituksen esitysten lähetekeskustelussa ja niiden ensimmäisessä käsittelyssä sekä osallistua muutenkin keskusteluun.

 

Kertomukset

 

Eduskunnan yhtenä tehtävänä on valvoa hallituksen toimia. Tätä varten hallitus antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen toiminnastaan sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt (hallituksen toimenpidekertomus). Samoin annetaan kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Myös eduskunnan valitsemat valtiontilintarkastajat tarkastavat hallinnon toimia.

 

Välikysymys

 

Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymys jätetään kirjallisena eduskunnan keskuskansliaan. Välikysymys esitetään täysistunnossa ja lähetetään valtioneuvostolle. Välikysymykseen annettavan vastauksen sisällöstä sovitaan hallituksessa.

 

Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi voidaan toimittaa äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta.

 

Kirjallinen kysymys

 

Kansanedustajat voivat tehdä valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Eduskunnan puhemies lähettää kysymykset valtioneuvoston kanslialle ja kanslia edelleen asianomaiselle ministerille. Kirjallisen vastauksen tulee olla eduskunnassa 21 päivän kuluessa siitä, kun valtioneuvoston kanslia on vastaanottanut kysymyksen.

 

Suullinen kyselytunti

 

Suullinen kyselytunti pidetään yleensä torstaisin klo 16.30. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää, että suullinen kyselytunti pidetään tavanomaisen täysistunnon yhteydessä joko ennen täysistuntoa tai täysistunnon jälkeen.

 

Suullisella kyselytunnilla vastataan ennalta valmistelemattomiin kysymyksiin. Vastaus kysymykseen saa kestää enintään minuutin. Suullisella kyselytunnilla voidaan käsitellä tiettyä aihetta tai tietylle hallinnonalalle kuuluvia asioita. Puhemiesneuvosto päättää aiheesta sovittuaan asiasta valtioneuvoston kanssa.

 

Ajankohtaiskeskustelu

 

Puhemiesneuvosto voi päättää ajankohtaiskeskustelun järjestämisestä sekä siihen liittyvistä puheenvuoro- ja muista käytännöistä. Valtioneuvoston kanssa sovitaan keskustelun ajankohdasta ja ministereiden puheenvuoroista.

 

Selonteko ja tiedonanto

 

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Selonteko lähetetään useimmiten valiokuntaan, jonka mietinnön pohjalta kansanedustajat käsittelevät asiaa. Myös tiedonanto voidaan lähettää valiokuntaan käsiteltäväksi. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi voidaan toimittaa äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta. Selonteon käsittelyssä ei voida äänestää luottamuksesta.

 

Pääministerin ilmoitus

 

Pääministeri voi puhemiehen kanssa sopimanaan aikana antaa eduskunnalle ilmoituksen valtioneuvoston toimialaan kuuluvasta asiasta. Ilmoituksen voi antaa myös pääministerin määräämä muu valtioneuvoston jäsen. Ilmoituksen johdosta käydään täysistuntokeskustelu päätöksiä tekemättä.

 

Valtioneuvosto ja oikeuskansleri

 

Oikeuskanslerin tehtävänä on perustuslain mukaan antaa tasavallan presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä. Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu myös valvoa näiden valtioelinten virkatointen lainmukaisuutta.

 

Näkyvin osa työtä on se, että oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri tai hänen sijaisensa on läsnä valtioneuvoston yleisistunnossa ja esittelyssä tasavallan presidentille. Oikeuskanslerin tehtävänä on seurata, että laillista käsittelyjärjestystä ja voimassa olevia säännöksiä noudatetaan. Valvonta koskee vain oikeudellisia kysymyksiä, ei päätösten tarkoituksenmukaisuutta eikä poliittista arviointia. Tarvittaessa oikeuskanslerin on istunnon aikana esitettävä oikeudellinen lausuntonsa käsiteltävästä asiasta.

 

Käytännössä valtioneuvoston valvonta on luonteeltaan suurimmaksi osaksi ennakoivaa. Ministeriöissä laaditut esittelylistat, joihin päätöksenteko istunnoissa perustuu, lähetetään ennen istuntoja oikeuskanslerinvirastoon tarkastettaviksi. Menettelyä kutsutaan listatarkastukseksi. Usein tarkastus edellyttää neuvotteluja ministeriöiden virkamiesten kanssa ja lausuntojen antamista esittelyyn tuleviin asioihin liittyvistä oikeuskysymyksistä. Listatarkastuksessa havaitut virheet korjataan ennen istuntoja tai tarvittaessa esittelyä siirretään.